9 Kaatopaikkojen ympäristövaikutukset

Poistamme roskat pitääksemme puhtaan ympäristön ja suojataksemme itseämme vaarallisilta bakteereilta ja viruksilta. Siitä huolimatta suurin osa kotijätteestämme – mukaan lukien ruokajätteet ja pihajätteet – päätyy saniteettikaatopaikoille. Valitettavasti tämä pahentaa jo ennestään vakavia ympäristöongelmia.

Puutteelliset jätehuolto- ja hävityskäytännöt johtavat hoitamattomiin kaatopaikkaongelmiin, mikä pahentaa ilman, veden ja maaperän saastumista. Orgaaniset kaatopaikkajätteet vapauttavat haitallisia kaasuja hajoaessaan. Sumu on seurausta haitallisista kaatopaikkakaasuista (LFG), jotka pahentavat hengityselinten sairauksia, kuten astmaa.

Kaatopaikkojen ympäristövaikutukset

Huolellisesti tehtynäkin jätteen hautaaminen maahan vaikuttaa ekosysteemiin. Seuraavassa luetellaan tärkeimmät ympäristöongelmat, joita kunnalliset kaatopaikat aiheuttavat.

• Kasvihuonekaasupäästöt
• Ilmastonmuutos
• Ilman saastuminen ja ilmakehän vaikutukset
• Tulipalot tai räjähdykset
• Maaperän saastuminen
• Pohjaveden saastuminen
• Vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen
• Biologisen monimuotoisuuden elinympäristö
• Kaatopaikat muuttavat eläimistöä
• Kaatopaikat vähentävät lähialueiden arvoa
• Onnettomuuksia sattuu joskus kaatopaikoilla

1. Kasvihuonekaasupäästöt

Kun kiinteä yhdyskuntajäte kaadetaan kaatopaikalle, ilmakehään vapautuu vaarallista kaasua, joka vaarantaa kaikenlaisen elämän.

Kiinteän jätteen kaatopaikoilla voidaan tuottaa 442 m³ kaasua, josta 55 % on maakaasua, kuten metaania. Kaatopaikkakaasupäästöissä on kaksi pääasiallista kaasun ainesosaa ja lisäksi pieniä määriä muita.

Metaani ja hiilidioksidi ovat tärkeimmät vaaralliset kaasut; lisäkaasuja, joita on pieniä määriä, ovat ammoniakki, sulfidi ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), jotka eivät ole metaania.

Lisäksi tuoretta orgaanista ja epäorgaanista jätettä syntyy kaatopaikoilla kemiallisilla ja biologisilla prosesseilla. Esimerkiksi tri- ja per-kloorieteenimolekyylit reagoivat muodostaen vinyylikloridia. Lisäksi aminohapot muuttuvat metyylimerkaptaaneiksi ja rikkiyhdisteet rikkivetyksi.

Tietyntyyppiset teollisuusjätteet, jotka viedään kaatopaikoille, johtavat myös muihin kasvihuonekaasuja. Esimerkiksi rikkivetyä syntyy, kun suuret kipsilevyt pilaantuvat kaatopaikoilla.

Metaania, hiilidioksidia, vinyylikloridia, tolueenia, ksyleeniä ja propyylibentseeniä tuotetaan kaatopaikoilla, jotka keräävät teollisuus- ja yhdyskuntajätteitä.

2. Ilmastonmuutos

Kaatopaikat tuottavat ja päästävät biokaasua ilmakehään, mikä edistää lämpenemisen. Metaanikaasu (CH4) ja hiilidioksidi (CO₂), kaksi kaasua, jotka edistävät ilmaston lämpenemistä ja ilmastonmuutosta, muodostavat suurimman osan biokaasuna tunnetusta seoksesta.

ISWA:n raportin mukaan vuoteen 2025 mennessä kaatopaikat aiheuttavat 10 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä, jos nykyinen suuntaus jatkuu eikä toimiin ryhdytä.

Kaasunpoisto tehdään tyypillisesti kaatopaikkakennon sulkemisen jälkeen, joten metaani helpommin biohajoavista komponenteista on vapautunut ilmakehään jo ennen kaasunpoistoa.

Tämä on parannus tavanomaisiin kaatopaikkoihin, mutta joissakin näistä kaatopaikoista on edelleen haittoja. Vaikka ne pystyvät sieppaamaan vain murto-osan syntyvästä metaanista, horisontaaliset kaasunpoistotoimenpiteet, joilla pyritään sieppaamaan metaania kaatopaikan kennon ollessa vielä toiminnassa, tuottavat erinomaisia ​​tuloksia.

3. Ilman saastuminen ja ilmakehän vaikutukset

Kaatopaikoilla vapautuu ilmakehään yli kymmenen haitallista kaasua, joista vaarallisin on metaanikaasu, joka syntyy spontaanisti orgaanisen aineen hajottua.

EPA:n mukaan huonosti hoidetuilla kaatopaikoilla orgaanisen aineen hajoamisen aikana vapautuva metaani voi vangita aurinkoenergiaa 28 kertaa tehokkaammin kuin hiilidioksidi. Lämmönpysähdyksen tulos on korkeampi lämpötila kaupungeissa ja maailmassa.

Metaanikaasun lisäksi erilaiset kaatopaikoille päätyvät teollisuus- ja asuinkemikaalit, kuten valkaisuaine ja ammoniakki, voivat tuottaa haitallisia kaasuja, joilla on merkittävä negatiivinen vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun. Toinen huonoon ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on pölyn, hiukkasten ja muiden ei-kemiallisten saasteiden vapautuminen ilmakehään.

4. Tulipalot tai räjähdykset

Räjähdysten ja tulipalojen syynä voi toisinaan olla metaani, jota syntyy kaatopaikkojen jätteistä. Tämä haitta on yleisempää kuin aluksi näyttää, koska tulipalot eivät liity rakenteeseen, vaan ne ovat peräisin kaatopaikan sisältä.

Kaatopaikkapaloista vapautuvat myrkyt aiheuttavat riskin sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle. Kaatopaikan tulipalon syttyessä asukkaat ja lähistöllä olevat palomiehet ovat vaarassa hengittää vaarallisia höyryjä, jotka voivat vaarantaa heidän terveytensä.

Kiinteän yhdyskuntajätteen määrä kaatopaikalla, tulipalon tyyppi ja kaatopaikan topografia vaikuttavat kaikki palon syttymisen laajuuteen ja siihen liittyviin terveysongelmiin.

Biologisissa prosesseissa, jotka hajottavat orgaanista materiaalia, syntyy suuria määriä hiili- ja metaanipäästöjä. Pääasialliset metaanipäästöjen lähteet ovat kaatopaikat.

Nämä hallitsemattomat, spontaanit tulipalot eivät ainoastaan ​​vahingoita pohjavesikerrosta vaarantamalla niiden vedeneristyskalvot, vaan ne myös vapauttavat dioksiinipäästöjä, jotka ovat erittäin haitallisia ekosysteemille.

3. Maaperän saastuminen

Koska varastoiduista jätteistä saastuneita materiaaleja (kuten raskasmetallit, kuten lyijy ja elohopea) voivat valua ympäröivään maaperään ja veteen, kaatopaikat ovat usein syyllisiä maaperän saastuminen.

Koska haitalliset aineet voivat lopulta tihkua ympäröivän maaperän läpi, se vaikuttaa myös viereiseen maahan. Nämä myrkyt vahingoittavat maaperän pintakerrosta, muuttavat sen hedelmällisyyttä ja vaikuttavat kasvien elämään.

Jos maaperää hyödynnetään maataloudessa, se häiritsee maan ekosysteemiä ja voi johtaa terveysongelmiin. Lisäksi, vaikka vedeneristyskalvon repeämät ovat harvinaisia, niillä on tuhoisat vaikutukset ympäristöön.

4. Pohjaveden saastuminen

Kiinteän yhdyskuntajätteen kaatopaikat usein saastuttaa pohjavettä kaatopaikan läheisyydessä. Miten pohjaveden myrkytys sitten tapahtuu?

Kaatopaikat eivät ainoastaan ​​vapauta haitallisia kaasuja, vaan myös suotovettä. Suotovedenä tunnettu neste tihkuu kaatopaikalle hävitetyn jätteen läpi. Jätevesilietteen sisältämä neste on esimerkki suotovedestä.

Kaatopaikan suotoveden neljä pääainesosaa ovat typpi, raskasmetallit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja myrkylliset orgaaniset yhdisteet. Kaatopaikkajätteen laadusta ja iästä riippuen suotovesi sisältää erilaisia ​​määriä myrkyllisiä ja vaarallisia yhdisteitä.

Lisäksi vuodenaikojen vaihtelut ja yleinen sademäärä vaikuttavat kaatopaikan suotoveden laatuun6. Suotoveden tuotantoa auttavat biologisen hajoamisen lisäksi pintavaluminen ja sateet.

Jätteen suotovedestä löytyvät myrkylliset aineet ovat haitallisia ihmisten terveydelle. Kemikaalit kerääntyvät eliöihin ja kulkeutuvat ravintoketjua pitkin ihmisiin.

Kaatopaikan suotovesien myrkyllisyystutkimusten mukaan sen haitallisia aineita ovat ionisoimaton ammoniakki, tanniinit ja kupari. Ammoniakki on myrkyllistä ja haitallista sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle.

Tutkimus paljasti, että suotoveden ammoniakkipitoisuus vahingoittaa vakavasti vesieliöitä. Myös pohjaveden korkeat suotovesipitoisuudet vaikuttavat kasvillisuuteen.

Kaatopaikkojen suotovesi on suuri ongelma erityisesti huonosti rakennetuilla paikoilla, joissa suotoveden virtaamisen ympäristöön estämiseksi tarkoitettuja vuorausjärjestelmiä ei joko ole tai niitä ei ole riittävästi.

5. Vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen

On olemassa useita strategioita, joilla kaatopaikat voivat vaikuttaa biodiversiteetti. Luonnonvaraisten alueiden puhdistaminen kaatopaikkojen rakentamista varten on välttämätöntä elinympäristön vaurioituminen ja häviäminen. Tietyt kotoperäiset lajit voivat syrjäytyä, jos kaatopaikat täyttyvät muilla roskaa kuluttavilla eläimillä, kuten varisilla ja rotilla.

Nestettä, jota kaatopaikat tuottavat, kutsutaan suotovedeksi. Tämä voi muuttua myrkylliseksi, saastuttaa ympäröiviä järviä, lampia ja puroja ja vahingoittaa monien lajien elinympäristöä.

Tämä vaikuttaa myös maaperän hedelmällisyyteen. Orgaanisen aineen ja myrkyllisten yhdisteiden yhdessä hajoaminen voi haitata maaperän tilaa ja muuttaa kasvien elämää ja maaperän hedelmällisyyttä ja aktiivisuutta.

6. Biologisen monimuotoisuuden elinympäristö

Yksi suurimmista jätehuoltolaitoksista on kaatopaikka. Kaatopaikkojen kehittymisellä ja olemassaololla on merkittävä vaikutus ympäristön erilaisiin lajeihin ja eliöihin.

100 hehtaarin kaatopaikan perustaminen vaikuttaa paikallisiin lajeihin poistamalla niiden elinympäristöjä. Tyypillisesti kaatopaikat sijaitsevat kaukana asutuista alueista ja asutusalueista.

Näin ollen kaatopaikkojen kehittäminen, jätehuoltovirastot poistaa kasveja ja puita. Kun maata raivataan kaatopaikoille jätteiden varastointia varten, biologinen käytävä ja villieläinten elinympäristöt tuhoutuvat.

Lisäksi kaatopaikat vaikuttavat paikallisten lajien tasapainoon. Vaaralliset jätetuotteet voivat vetää sisään vieraita eläimiä. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikoille vaikuttaa haitallisesti myös maaperän kasvistoon ja eläimistöön.

Saastuminen johtuu myrkyllisten metallien ja kemikaalien vuorovaikutuksesta maaperän eläimistön kanssa (eli pohjaveden saastuminen). Tämä saastuminen heikentää maaperän laatua ja estää kasvillisuuden ja muiden elävien muotojen kasvua.

7. Kaatopaikat muuttavat eläimistöä

Lintujen muuttoon vaikuttavat erityisen kielteisesti kaatopaikat. Jotkut linnut syövät kaatopaikkojen roskat, mikä tarkoittaa, että ne lopulta nielevät muovia, alumiinia, kipsiä ja muita tavallisia jätteitä. Tämä voi olla jopa tappavaa.

Se, että linnut muuttavat muuttotottumuksiaan, on jälleen yksi vaara, jonka kaatopaikat aiheuttavat niille. Yhä useammat lajit ovat viime vuosina hylänneet eteläisen muuttonsa ja valinneet pesänsä lähelle kaatopaikkoja, koska ne tarjoavat runsaasti ravintolähteitä.

Tämä ei ole haitallista vain siksi, että, kuten olemme nähneet, tämä voi olla heille tappava ruokavalio, vaan myös siksi, kuten olemme nähneet, heidän nuorellaan on jo taipumusta jättää huomiotta vakiintuneet muuttomallit, mikä pahentaa asiaa jokaisen sukupolven myötä.

8. Kaatopaikat alentavat lähialueiden arvoa

Kaatopaikoilta tulevia epämiellyttäviä hajuja on lähes mahdotonta hallita riittävästi, ja ne leviävät lopulta ympäröiviin yhteisöihin. Kiinteistöjen arvon aleneminen näitä jätehuoltoyhtiöitä ympäröivillä alueilla edistää osaltaan köyhtyneiden yhteisöjen devalvaatiota.

9. Kaatopaikoilla sattuu joskus onnettomuuksia

Arviolta 113 ihmistä kuoli, kun Etiopian Addis Abeban kaatopaikka kaatui maaliskuussa 2017. Maanvyörymä Meethotamulla-kaatopaikalla Sri Lankassa tapahtui vain kuukautta myöhemmin, tuhoten yli 140 asuntoa, yli 30 kuolonuhria ja lukuisia tuntemattomia kuolemantapauksia.

Kaksi työntekijää menetti henkensä, kun Zaldívarin kaatopaikka Espanjassa kaatui helmikuussa 2020. Kaatopaikat voivat toisinaan muuttua epävakaaksi maastoksi sateen, itsestään palamisen tai liiallisen kerääntymisen vuoksi, mikä aiheuttaa vakavan maanvyörymien tai romahtamisen vaaran viereisille asukkaille ja tehtaan henkilökunnalle.

Yhteenveto

Huonosti suunniteltujen ja ylläpidettyjen kaatopaikkojen aiheuttamat epähygieeniset olosuhteet voivat aiheuttaa saasteita ja tautipesäkkeitä. Lisäksi kaatopaikat voivat vaarantaa vakavasti pohjaveden ja maaperän resurssit. Tavaroiden uudelleenkäyttö ja kierrätysvoi kuitenkin auttaa säästämään luonnonvaroja ja vähentämään uusien tuotteiden tarvetta.

Suositukset

• 8 parasta maisteria jätehuolto-ohjelmassa
  .
• 8 Jätehuollon tehtävät ja vastuut
  .
• 10 Elektroniikkajätteen ympäristövaikutukset
  .
• 6 Ruokahävikin ympäristövaikutukset
  .
• 14 Kemiallisten jätteiden hävitysmenetelmät