Kestävän kehityksen tavoitteiden perustamisesta lähtien Yhdistyneet Kansakunnat on kohdannut joitakin kestävän kehityksen haasteita. Tässä artikkelissa tarkastellaan kestävän kehityksen neljää suurta haastetta.
YK:n ylivoimainen paradigma on kestävä kehitys. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeirossa vuonna 1992 perustettiin kestävän kehityksen käsitteelle. Huippukokous oli ensimmäinen yritys globaalilla tasolla muotoilla toimintasuunnitelmia ja strategioita kohti kestävämpää kasvumallia.
Paikalla oli yli 100 valtionpäämiestä ja edustajaa 178 maasta. Huippukokouksessa oli myös edustajia useista eri kansalaisyhteiskunnan organisaatioista. Brundtlandin komissio ehdotti vuoden 1987 raportissaan Our Common Future kestävää kehitystä ratkaisuksi ympäristön pilaantumisen aiheuttamiin haasteisiin.
Brundtlandin raportin tehtävänä oli tarkastella joitakin aiempina vuosikymmeninä esille tulleita huolenaiheita, erityisesti sitä, että ihmisen toiminnalla on vakavia ja haitallisia vaikutuksia maapallolle ja että sääntelemättömät kasvu- ja kehitysmallit olisivat kestämättömiä.
Vuonna 1972 Tukholmassa pidetyssä YK:n ihmisympäristökonferenssissa kestävän kehityksen käsite ansaitsi ensimmäisen merkittävän kansainvälisen tunnustuksensa. Vaikka termiä ei käytetty suoraan, maailmanyhteisö sopi nyt kestävän kehityksen keskeisestä käsityksestä, jonka mukaan sekä kehitystä että ympäristöä, jotka aiemmin nähtiin erillisinä aiheina, voidaan hoitaa molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla.
Termi yleistyi 15 vuotta myöhemmin Maailman ympäristö- ja kehityskomission raportissa Our Common Future, joka sisälsi kestävän kehityksen "klassisen" määritelmän: "kehitys, joka täyttää nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä täyttää omia tarpeitaan. ”
Maailman tärkeimmät johtajat eivät tunnustaneet kestävää kehitystä suureksi huolenaiheeksi ennen Rion huippukokousta, joka pidettiin vuonna 1992. Vuonna 2002 191 kansallista hallitusta, YK:n järjestöä, kansainvälistä rahoituslaitosta ja muuta tärkeää ryhmää kokoontui Johannesburgiin kestävän kehityksen huippukokoukseen. Kehitys, jotta voidaan tarkastella edistymistä Rion jälkeen.
Johannesburgin huippukokouksesta syntyi kolme suurta tulosta: poliittinen julistus, Johannesburgin täytäntöönpanosuunnitelma ja joitakin yhteistyötoimia. Kestävä kulutus ja tuotanto, vesi ja sanitaatio sekä energia olivat keskeisiä sitoumuksia.
Yleiskokous valitsi 30 jäsenen Avoin työryhmä vuonna 2013 laatimaan ehdotuksen kestävän kehityksen tavoitteista.
YK:n yleiskokous aloitti neuvottelut vuoden 2015 jälkeinen kehitysohjelma tammikuussa 2015. Prosessi huipentui myöhempään direktiivin hyväksymiseen 2030 esityslista kestävän kehityksen, kanssa 17 SDG:tä sen ytimessä, YK: n kestävän kehityksen huippukokous syyskuussa 2015.
Lukuisten merkittävien sopimusten myötä vuosi 2015 oli vedenjakaja monenvälisyydelle ja kansainväliselle päätöksenteolle:
- Sendai Framework katastrofiriskin vähentämiseksi(Maaliskuu 2015)
- Addis Abeban kehitysrahoitusta koskeva toimintaohjelma(Heinäkuu 2015)
- Muuttaa maailmaamme: Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 Kehitys ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta hyväksyttiin YK: n kestävän kehityksen huippukokous New Yorkissa syyskuussa 2015.
- Pariisin ilmastonmuutossopimus(Joulukuu 2015)
- Nyt vuosi Korkean tason poliittinen foorumi kestävästä kehityksestä toimii YK:n keskeisenä foorumina kestävän kehityksen tavoitteiden seurannassa ja arvioinnissa.
At YK: n kestävän kehityksen huippukokous syyskuussa 2015 prosessi päättyi järjestön hyväksyntään 2030 esityslista kestävän kehityksen, Johon sisältyy 17 SDG:tä.
Ennen kuin siirrymme aiheeseen Kestävän kehityksen haasteet, määritellään käsite Kestävä kehitys.
Sisällysluettelo
Mikä on kestävä kehitys?
"Kestävä kehitys on kehitystä, joka täyttää nykyajan tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia vastata omiin tarpeisiinsa."
Kestävän kehityksen käsite voidaan ymmärtää monin eri tavoin, mutta pohjimmiltaan se on kehitysmenetelmä, joka pyrkii tasapainottamaan monia, usein ristiriitaisia tarpeita ja ymmärrystä yhteiskuntamme ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista rajoituksista.
Mitä eroa on kestävällä kehityksellä ja kestävyydellä, voisi ihmetellä? Kestävyys ajatellaan usein pitkän aikavälin tavoitteeksi (eli kestävämpi maailma), kun taas kestävällä kehityksellä tarkoitetaan erilaisia menetelmiä ja polkuja, joita voidaan käyttää sen saavuttamiseksi (esim. kestävä maa- ja metsätalous, kestävä tuotanto ja kulutus, hyvä hallinto, tutkimus ja teknologian siirto, koulutus jne.).
Kuvittele maailma 50 vuoden päästä. Mitä näet nykyisestä resurssien väärinkäytöstämme?? Sallikaa minun rikkoa hiljaisuus, siitä tulee maailma, jossa ilmastomme on tuhoutunut, ja suurin osa biologisen monimuotoisuuden hotspot-pisteemme on poistettu mikä johtaa biologisen monimuotoisuuden massiiviseen vähenemiseen ja sukupuuttoon.
Saisimme myös selville, että vesimme (sekä pinta- että pohjavesi), maa, ja ilma on saastunut haitallisesti. Se ei ole maailma, jossa haaveilemme selviytymisestä.
Liian usein kehitystä ohjaa yksittäinen tarve ottamatta huomioon laajempia tai pidemmän aikavälin seurauksia. Koemme jo tämän strategian seuraukset vastuuttoman pankkitoiminnan aiheuttamista laajamittaisista rahoituskriiseistä globaaleihin ilmastoongelmiin, jotka johtuvat riippuvuudestamme fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin energialähteisiin.
17 kestävän kehityksen tavoitetta liittyvät toisiinsa, ja tunnustetaan, että yhden alueen toimet vaikuttavat muiden tuloksiin ja että kehityksen on löydettävä tasapaino sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön kestävyyden välillä. Kestävän kehityksen 17 tavoitetta ovat mm
17 SDG:tä ovat:
- Ei köyhyyttä,
- Nolla nälkä,
- Hyvä terveys ja hyvinvointi,
- laadukasta opetusta
- Sukupuolten tasa-arvo
- Puhdas vesi ja puhtaanapito
- Edullinen ja puhdas energia
- Ihmisarvoinen työ ja taloudellinen kasvu
- Teollisuus, innovaatio ja infrastruktuuri
- Vähentynyt eriarvoisuus
- Kestävät kaupungit ja yhteisöt
- Vastuullinen kulutus ja tuotanto
- Climate Action
- Elämä veden alla
- Elämä Maalla
- Rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot
- Kumppanuudet tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kestävän kehityksen neljä tavoitetta ovat:
- Vakaa talouskasvu – Köyhyyden ja nälän poistaminen keinona turvata terveelliset elämäntavat.
- Luonnonvarojen suojelu - Varmista laaja pääsy peruspalveluihin, kuten vesi, sanitaatio ja uusiutuva energia.
- Yhteiskunnallinen kasvu ja tasa-arvo Vähentää maailmanlaajuista eriarvoisuutta, erityisesti miesten ja naisten välistä eriarvoisuutta. Mahdollisuuksien tarjoaminen seuraavalle sukupolvelle osallistavan koulutuksen ja hyvän työn kautta. Luoda yhteisöjä ja kaupunkeja, jotka pystyvät tuottamaan ja kuluttamaan kestävästi edistääkseen innovaatioita ja kestäviä infrastruktuureja.
- Ympäristönsuojelu - Sisältää ilmastonmuutoksen torjumisen sekä meri- ja maaekosysteemien turvaamisen.
Miksi kestävä kehitys on tärkeää?
Kestävä kehitys on vaikeasti määriteltävissä oleva aihe, sillä se kattaa niin monia tekijöitä, mutta ihmiset ovat kestävän kehityksen aloitteiden ensisijainen veturi. Joten voimme nähdä, miksi kestävä kehitys on tärkeää seuraavien kautta:
- Tarjoaa välttämättömät ihmisten tarpeet
- Maatalouden vaatimus
- Hallitse ilmastonmuutosta
- Taloudellinen vakaus
- Ylläpitää biologista monimuotoisuutta
1. Tarjoaa välttämättömät inhimilliset tarpeet
Ihmisten on kilpailtava rajallisista elämäntarpeista, kuten ruoasta, suojasta ja vedestä väestönkasvun seurauksena. Näiden perustarpeiden riittävä tarjonta on lähes täysin riippuvainen infrastruktuurista, joka voi tukea niitä pitkän ajan.
2. Maatalouden vaatimus
Maatalouden on pysyttävä kasvavan väestön mukana. On vaikea kuvitella, kuinka ruokkia yli 3 miljardia ihmistä. Jos samoja kestämättömiä viljely-, istutus-, kastelu-, ruiskutus- ja sadonkorjuumenetelmiä käytetään jatkossa, ne voivat osoittautua taloudellisesti raskaiksi, kun otetaan huomioon fossiilisten polttoaineiden odotettavissa oleva ehtyminen.
Kestävä kehitys keskittyy maatalousstrategioihin, jotka tuottavat korkeita satoja samalla kun suojelevat maaperän eheyttä, joka tarjoaa ravintoa suurelle väestölle, kuten tehokkaat kylvötekniikat ja viljelykierto.
3. Hallitse ilmastonmuutosta
Kestävän kehityksen tekniikat voivat auttaa minimoimaan ilmastonmuutosta. Kestävän kehityksen tavoitteena on rajoittaa fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, maakaasun ja hiilen, käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden energialähteet ovat kestämättömiä, koska ne vähenevät tulevaisuudessa ja aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä.
4. Taloudellinen vakaus
Kestävän kehityksen strategioilla on potentiaalia auttaa talouksia kaikkialla maailmassa tulemaan taloudellisesti vakaammiksi. Kehitysmaat, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää fossiilisia polttoaineita, voivat tehostaa talouttaan uusiutuvilla energialähteillä. Nämä maat voivat luoda pitkäaikaisia työpaikkoja kehittämällä uusiutuvan energian teknologiaa, toisin kuin rajalliset työpaikat, jotka perustuvat fossiilisten polttoaineiden teknologioihin.
5. Ylläpidä biologista monimuotoisuutta
Kestävä kehitys ja liikakulutus vaikuttavat voimakkaasti biologiseen monimuotoisuuteen. Elämän ekologia on rakennettu siten, että lajit ovat riippuvaisia toisistaan selviytyessään. Esimerkiksi kasvit tuottavat ihmisen hengittämiseen tarvittavan hapen.
Kasvit tarvitsevat kasvua ja tuotantoa varten hiilidioksidia, jota ihminen hengittää ulos. Kestämättömät kehitysmenetelmät, kuten kasvihuonekaasujen vapautuminen ilmakehään, mikä johtaa monien kasvilajien sukupuuttoon ja ilmakehän hapen häviämiseen.
Kestävän kehityksen haasteet
Uudella vuosituhannella on edistytty merkittävästi kohti globaalien kehitystavoitteiden saavuttamista. Köyhyys väheni kaikkialla maailmassa, ainakin globaalin finanssikriisin iskeytymiseen asti, kiitos kehittyvien ja nousevien talouksien voimakkaan talouskasvun.
Tämän seurauksena vuosituhannen kehitystavoitteiden ensimmäinen tavoite puolittaa maailman äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus on jo saavutettu. Maailmanlaajuinen finanssikriisi paljasti edistymisen haurauden, ja kiihtyvä ympäristön tilan heikkeneminen aiheuttaa yhteisöille kasvavia kustannuksia.
Syvenevä globalisaatio, jatkuva eriarvoisuus, väestöllinen monimuotoisuus ja ympäristön tilan heikkeneminen ovat niitä taloudellisia, sosiaalisia, teknisiä, demografisia ja ympäristöön liittyviä kestävän kehityksen haasteita, joihin on puututtava.
Business as usual ei siis ole vaihtoehto, ja kestävä kehitys edellyttää muutosta paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla. Alla on joitain kestävän kehityksen haasteita maailmanlaajuisesti.
- Syvällisempi globalisaatio
- Jatkuva epätasa-arvo
- Muutokset väestössä
- Ympäristön pilaantuminen
1. Syvällisempi globalisaatio
Globalisaatio ei ole uusi ilmiö. Kaupan volyymin osalta nykypäivän globalisaatio ei ole ennennäkemätön, mutta se on laadullisesti erilaista. Sen sijaan matalan integraation, jonka määrittelee riippumattomien yritysten välinen tavara- ja palvelukauppa ja arvopaperisijoitukset, tämä globalisaation uusi vaihe on tuonut syvän integraation, jonka järjestävät ylikansalliset yhtiöt, jotka yhdistävät tavaroiden ja palveluiden tuotannon rajat ylittävällä arvolla. -lisääminen.
Koska keskeisiä tutkimus- ja kehitystoimintoja on kuitenkin harvoin ulkoistettu ja ne keskittyvät pääasiassa teollisuusmaiden pääkonttoreihin, vain muutama maa on tullut näille markkinoille viime vuosikymmeninä.
Maailmanlaajuiset tuotannon muutokset näkyvät muuttuvina maailmanlaajuisina kauppamalleina. Kokonaiskauppa on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin maailman BKT, ja nousevat maat ovat pystyneet monipuolistamaan ja lisäämään teollisuustuotteiden vientiä maailmanlaajuisen kaupan osuuden kasvattamisen lisäksi.
Monipuolisuus rajoittuu enimmäkseen Aasian kasvaviin ja nouseviin talouksiin, kun taas perinteiset tavaravientiin sekä teollisuus- ja pääomahyödykkeiden tuontiin perustuvat kauppatavat vallitsevat Afrikassa ja vähemmässä määrin Latinalaisessa Amerikassa.
Kiinan nousu on auttanut tätä suuntausta sekä suoraan että epäsuorasti nostamalla hyödykkeiden, erityisesti öljyn ja mineraalien, hintoja, mikä johtuu Kiinan vahvasta raaka-aineiden kysynnästä ja tavanomaisista toimialamalleista, joista on osoituksena etelä-etelä-laajeneminen.
Vuosituhannen jälkeen kiihtynyt teollisuuden hajoaminen näkyy myös välituotekaupan nopeana kasvuna. Seurauksena on, että kun johtavat yritykset reagoivat kysynnän muutoksiin ja siirtävät sokit nopeammin eteenpäin toimittajilleen, kaupan tulojousto on kasvanut, mikä entisestään lisää yhteyksiä maailmantaloudessa.
Kauppavirrat ovat kuitenkin toipuneet hitaasti sen jälkeen, kun ne romahtivat vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisien aikana, ja kaupan kasvun ennustetaan jäävän paljon hitaammaksi kuin ennen kriisiä, mikä on merkki kaupan globalisaation todennäköisestä heikkenemisestä. Tämä on tehnyt siitä yhden kestävän kehityksen suurimmista haasteista.
2. Pysyvä epätasa-arvo
Jatkuva eriarvoisuus on yksi kestävän kehityksen haasteista. Tuloerot ovat vain yksi ilmeisimpiä puolia jatkuvasta epätasa-arvosta, jota esiintyy maiden vaihtelun vuoksi. Vaikka maailmanlaajuinen taloudellinen eriarvoisuus on vähentynyt merkittävästi viime vuosina, eriarvoisuus useiden maiden sisällä on lisääntynyt.
Nämä suuntaukset ovat monimutkaisia, ja niihin vaikuttavat monet syyt, joista monet ovat rakenteellisia ja maakohtaisia, ja ne liittyvät läheisesti sosiaaliseen, ympäristölliseen ja poliittiseen eriarvoisuuteen. Globalisaatiolla sen sijaan on merkittäviä suoria ja epäsuoria vaikutuksia eriarvoisuuteen. Nämä eriarvoisuudet vaarantavat kestävän kehityksen näkymät monin tavoin, jos niihin ei puututa.
Globaalit tuloerot ovat vähentyneet viime vuosina, joskin suhteellisen vaatimattomassa määrin ja erittäin korkealta tasolta kehitysmaiden ja vakiintuneiden maiden keskitulojen lähentymisen vuoksi. Teollisen vallankumouksen myötä XNUMX-luvulla alkaneiden suurten maailmanlaajuisten tuloerojen jälkeen sijainti, ei sosioekonominen asema tai luokka, muodostaa edelleen suurimman osan kokonaistuloeroista.
Kansakuntien väliset tuloerot aiheuttavat yli kaksi kolmasosaa maailmanlaajuisesta epätasa-arvosta, kun taas maiden sisäiset jakautumismallit muodostavat vain kolmanneksen.
3. Muutokset väestössä
Väestönmuutokset ovat yksi kestävän kehityksen suurimmista haasteista. Maailman väkiluku saavutti 7 miljardia vuonna 2011, ja sen odotetaan kasvavan edelleen, vaikkakin hitaammin, 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Maailman väestönkasvun lisäksi väestökehitykseen on ominaista vaihtelu, koska maat ovat demografisen siirtymän eri vaiheissa .
Vaikka maailman väestönkasvu hidastuu, se on edelleen merkittävää joissakin kehitysmaissa, ja vaikka maailman väestö ikääntyy nopeasti, joissakin maissa nuorten osuus kokonaisväestöstä kasvaa. Tämän monimuotoisuuden ja jatkuvien erojen seurauksena siirtolaispaineet syntyvät sekä maiden sisällä että maailmanlaajuisesti.
Nämä demografiset suuntaukset asettavat merkittäviä haasteita tuleville kehitysstrategioille kaikilla tasoilla: lisääntyvä kaupungistuminen muokkaa paikallista kehitystä, kansallisten kehitysstrategioiden on mukauduttava muuttuviin väestörakenteisiin ja globaaleihin muuttopaineisiin on puututtava.
4. Ympäristön pilaantuminen
Viimeisen kymmenentuhannen vuoden aikana poikkeuksellisen vakaa globaali ilmasto on ollut edellytys valtavalle ihmiskunnan kehitykselle; Tästä huolimatta ihmisen toiminta uhkaa tätä vakautta. Mikä tärkeintä, nopean väestön ja talouskasvun seurauksena energiankulutus on lisääntynyt, mikä on johtanut ennennäkemättömiin hiilidioksidipitoisuuksiin ilmakehässä ja ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.
Tilanmuutos maapallon biosfäärissä on todennäköistä, jos kasvihuonekaasupäästöt, maailman väestönkasvu (miljoonia), resurssien kulutus ja elinympäristön muutos jatkuvat nykyisellä tai nopeammalla tasolla, mikä muuttaa peruuttamattomasti ympäristöolosuhteita, jotka ovat suosineet ihmisen kehitystä viime vuosituhansien aikana.
Ihmisen toiminnan ympäristövaikutukset ja sen tarjoama uhkaava kestävyyskysymys liittyvät erottamattomasti yllä lueteltuihin megatrendeihin. On hyödyllistä soveltaa ImPACT-identiteettiä, joka yhdistää demografisen, sosioekonomisen ja teknisen kehityksen niiden ympäristövaikutuksiin, eritellä niiden kokonaisseurauksia ja antaa enemmän valoa erilaisiin yhteyksiin.
Impactin mukaan väestön kokonaistuote (P), maailmantuote henkilöä tai vaurautta kohti (A), bruttokansantuotteen käytön tai kulutustottumusten intensiteetti (C) ja teknologian osoittama tuottajan tehokkuus (T) toimivat yhdessä arvioidakseen yleistä ympäristöä. vaikutus (Im).
Nämä voimat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa monin eri tavoin. Väestödynamiikka vaikuttaa tuloihin henkeä kohden ja tulotasot kulutustottumuksiin ja tuotannon tehokkuuteen sekä ympäristöön.
On myös merkittäviä todisteita siitä, että valtamerten happamoitumiselle, fosforin kierrolle ja stratosfäärin otsonikato, kun taas ympäristön pilaantumisen vaikutukset voivat rajoittua muiden alueiden paikallisiin ja alueellisiin ekosysteemeihin.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö talouden kasvun ja teollistuneiden maatalouden vauhdittajana ohjaa näitä muutoksia. Näitä muutoksia tarvitaan kasvavan ja yhä rikkaamman maailman väestön ruokkimiseksi. Tämä on tehnyt siitä yhden kestävän kehityksen suurimmista haasteista.
Yhteenveto
Yhteenvetona voidaan todeta, että kestävän kehityksen haasteet ulottuvat ihmisten olemassaolon avainalueille, ja näihin kestävän kehityksen haasteisiin vastaamiseksi kaikkien alojen, mukaan lukien politiikan, talouden, ympäristön ja jopa perheen on oltava mukana.
Chkestävän kehityksen väitteet – UKK
Mitkä ovat kestävän kehityksen haasteet Afrikassa?
Afrikan kestävän kehityksen haasteita ovat mm. äärimmäinen köyhyys, nopea väestönkasvu, nopea kaupungistuminen, metsien häviäminen, kaivannaisteollisuuden ympäristövaikutukset, talouskasvu, lisääntynyt epävarmuus, poliittinen sekasorto ja hallituksen haluttomuus rakentaa kestävää maata.
Suositukset
- Sähköisen jätteen kierrätysprosessi vuokaavion avulla
. - 5 värikoodia jätteiden hävittämiseen, jotka sinun tulee tietää
. - 6 Sairaalajätehuoltoohjetta, jotka sinun on tiedettävä
. - 10 Maanvyörymän positiiviset ja negatiiviset vaikutukset
. - 7 Sisäilman saastumisen vaikutukset
. - 10 sisäilman saastumisen lähdettä
Pohjimmiltaan intohimoinen ympäristönsuojelija. Johtava sisällöntuottaja EnvironmentGossa.
Pyrin kouluttamaan yleisöä ympäristöstä ja sen ongelmista.
Kyse on aina ollut luonnosta, meidän tulee suojella, ei tuhota.